Otsikkokuva: Tauolla jossain päin Lappia matkalla Nordkappiin vuonna 1980.

Tässä juttusarjassa kerrotaan tarinaa kaikista meidän perheessä olleista MZ-moottoripyöristä:

• MZ TS 250 vm.1976 + sivuvaunu
• MZ TS 250/1 -78
• MZ TS 250 -75
• MZ TS 125 -75
• MZ ETZ 150  -93
• MZ RT 125 -02
• MZ ETZ 301 Kanuni -98
• MZ Baghira 660 (poikani Ilkan)
• MZ ETZ 301 Kanuni -96
• MZ ETZ 251

MZ-moottoripyörää ostamassa

Pääsin sattumoisin ylioppilaaksi keväällä 1976. Vuosi oli minulle muutenkin merkityksellinen: ostin ensimmäisen Mitsini! Yritin ostaa Kuvan Moottoripalvelusta käytettyä Suzuki GT 550:stä, mutta Matti Kuva empi. Ei pitänyt Susnaa minulle sopivana, vaan ryhtyi loppaamaan Itä-Saksalaista MZ moottoripyörää:

– Kuule, näitä kaksipuolikkaita Mitsejä on just alettu tuoda maahan. On hyvä pyörä. Oltiin vaimon kanssa Lapinreissulla, ja Rita ajoi just sellaisella. Oli hyvä matkapyörä. Ja saat ihan tuliterän pyörän tuon loppuunajetun Suzukin hinnalla. MZ maksaa vain 4800 markkaa (noin 4200€)!

Jostain syystä minut oli silloin, ja on edelleenkin varsin helppo puhua ympäri. Huhtikuisena viilenänä iltapäivänä hain sitten Kuvalta luovutusvalmiiksi huolletun MZ TS 250:sen. Minulla oli aikaisemmin ollut satapiikki Yamaha AS3, jonka käynnistäminen oli lasten leikkiä. Nyt minun oli todella keskityttävä: yksipyttyisessä kaksipuolikkaassa oli reilusti puristusta, ja käynnistyspoljinta oli polkaistava lähes tosissaan. Kuvan Moottoripalvelun pihalle oli kerääntynyt tuttuun tapaan suuri joukko ”renkaan potkijoita”, joten olin varsin helpottunut kun uusi hankintana osoittautui laakin peliksi. Ei muuta kuin baanalle.

Aika oudolta tämä tuntui ajaa. Etupyörä oli pieni ja kulku hapuilevaa. Vaihteiden kanssa sai olla tarkkana, sillä kierroksen laskivat hitaasti vaihtamisen välissä, ja isompaa tai pienempää vaihtaessa ajoitus piti osua kohdalleen. Mutta pirteä tämä oli, kiihtyi todella mukavasti ja meno haluja piisasi. Moottorin ääni oli myös rämäkkä.

Ensimmäinen kesä Mitsin sarvissa

Jyväskylän motoristipiireissä Mitsillä ajavaa pidettiin varsin outona lintuna, eikä ainakaan ydinjengiin ollut mitään asiaa. Suoraa sanoen porukka oli aika jäykkää ja buritaanista. Tässä vaiheessa oli lähes mahdotonta ajatella, että joskus löytäisin itseni kannalta saman henkisiä motoristeja ja voisin kuulua johonkin meille yhteiseen ”jengiin”. Mutta paljon oli vielä kokematta, kesällä täyttäisin vasta 19 vuotta.

Aika pian selvisi, että Mitsillä pystyy tekemään pitempääkin matkaa. Mutta pitihän pyörää vähän rakentaakin: vaneriset sivulaukut siirtyivät Yamahasta varsin helposti uuteen. Asensin niihin kaiuttimet, Clarionin autoradio-kasetti-soittimen ja antennin. Oli kyllä hyvät saundit. Lisäksi asensin melko suuren etupleksin, lisäpeilin ja peikon tankin päälle!

Kesäkuussa olimme jo matkalle Tornioon Nykoppin Riston kanssa (Yamaha 125) tapaamaan Tawastin Hannua. Neljän päivän reissu ja reilut 1000 kilometriä. Heinäkuussa kävimme Ilveksen Arskan kanssa kaksi päällä Pansiossa tutustumassa merivoimien saattaja Uusimaahan ja Ruissaloon. Mutta sitten koittikin syksy, ja tammikuussa lähdin armeijaan…

Ensimmäisen kesän kokemuksia

• Varsin pirteä ja hauska ajettava
• Moottorin mekaaniset äänet aika karut, vaatii luonnetta ja psyykkeen kestävyyttä
• Helppo sekottaa 2-tahtiöljyt bensan sekaan (2% seos)
• Käynnistäminen on helppoa, kun uskoo itseensä eikä pelkää takaisin potkimista
• Todella vääntävä kone, käypä kierrosalue todella laaja
• Matkanopeutta voi pitää 90-110 km/h vaikka kaksi päällä

MZ TS 250:sen toinen kesä meni armeijan harmaissa

Helmikuussa 1977 menin sitten armeijaan Kajaaniin ja huhtikuussa sain siirron aliupseerikouluun Ouluun, josta lomamatkat Jyväskylään olivat varsin vaivalloiset. Niinpä menin neuvottelemaan patterin vääpelin kanssa, josko olisi mahdollista tehdä lomamatkat moottoripyörällä ja säilyttää ajokamppeet oman tuvan kaapissa. Kyllähän se sopi sillä ehdolla, että puen ajovarusteet päälle vasta parkkipaikalla ajoneuvoni vierellä. Varuskunta-alueella voisi liikkua vain armeijan kamppeissa.

Lomamatkat Oulu–Jyväskylä–Oulu alkoivat heti kesäkuussa ja toistuivat tasaiseen tahtiin kahden viikon välein. Matkaa yhteen suuntaan tuli noin 330km. Taukoineen aikaa meni viisi tuntia. Henkisesti rankinta oli startata paluumatkalle Jyväskylästä sunnuntai-illalla kello 18. Ennen Oulua sai kokea heinojakin hetkiä, kun laskeva aurinko valaisi autioita, pitkiä ja mieltä tylsyttäviä nelostien suoria ja Mitsi tappoi tasaisesti kilometrejä 90-110 tuntinopeudella. Kerran sain sakotkin Temmeksessä, kun ajoin kahdeksankympin rajoitusalueella yhdeksääviittä. Poliisi oli varsin ystävällinen, ja jutellessamme selvisi, että hänelläkin oli ollut nuorempana Mitsi. Sakkoa ei tarvinnut maksaa ennen siviiliin pääsyä.

Mitsin mittariin alkoi kertyä kilometrejä, pian lähestyi 10 tuhannen haamuraja. Sehän tarkoitti, että luisti ja luistin neula alkoivat siritellä tasaisella kaasulla. Se otti hermoille. Kun sirinä yhden lomareissun jälkeen alkoi kuulua sylinterin puolelta, arvelin männänrenkaan katkenneen.

Irroitin sylinterin yhdellä iltalomalla ja niin oli vaan käynyt, että yksi männänrengas oli poikki! Olin varulta tilannut varaosat Jyväskylästä, ja niin sain vaihdettua katkenneen uuteen ihan luonnon helmassa. Näin tuli todettua käytännössä, että yksinkertainen on kaunista ja helppo korjata.

Paluu etusivulle mz-finland.com