Perjantai 19.6.2009 Juhannusaatto, ja heti nurin

(Kuvat saa klikkaamalla suuremmaksi, valkoinen teksti sisältää linkin aiheeseen)

Lähdemme ajelemaan kohti Helsinkiä aamu 10:ltä.  Arja painaa varomattomasti Kanunin etujarrua ja pyörä sukeltaa kyljelleen kotipihassa (meillä on alamäki lähtiessä). Pneuman-sivulaukun lukituslaite repeää irti, jalkatapin kumi kärsii hieman – ei muita vaurioita! Ei muuta kuin pyörä ylös ja matkaan. Ajamme reittiä Jyväskylä – Korpilahti – Luhanka – Sysmä – Asikkala – Lahti – Mäntsälä (vanha 4-tie) – Helsinki.

Laiva lähtee Katajanokalta. Puffet-pöytä on pettymys, henkilökunta on väsyneen oloista ja täysin kyllästynyttä työhönsä. Mäntsälässä tapaamamme 20 hollantilaisen motoristin ryhmä on mennyt toisen laivayhtiön kyydillä ja meitä on tässä laivassa mukana vain neljä moottoripyörää ja viisi motoristia.

Lauantai 20.6.2009 Juhannuspäivä ja Upsalan herkut

Laiva rantautuu kello 9.30 paikallista aikaa ja paikallinen poliisi myös puhalluttaa kaikki laivasta tulevat kuskit. Tukholman keskustassa liikenne on hiljaista ja löydämme helposti moottoritien kohti Upsalaa, jonne on matkaa alle 100 kilometriä. Kirjaudumme majoitukseen ja lähdemme katsastamaan paikallisia perinnejuhlia Vanhaan Upsalaan. Bussissa on paljon Intialaisia vaihto-oppilaita. Illalla löydämme aivan loistavan Kreikkalaisen ravintolan Tzaszikin joen (kanavan) sivuhaaran partaalta. Ruoka on todella hyvää eikä maksa paljon, koska yhdellä eurolla saa lähes 11 kruunua!

Sunnuntai 21.6. ja kummallisen autioita tehtaita

Aurinkoinen aamu. Pyörien pakkaaminen vie aikansa, mutta pääsemme matkaan kuitenkin 11 maissa. Kierrämme vähän pidemmän kautta ja vältämme E4:ää, kuningaskunnan pääväylää. Ajamme tietä numero 72 ohi Hebyn ja käännymme tielle 56 kohti Gävleä. Liikenne on aika vilkasta, mutta pientareet ovat leveät ja niitä käytetään ahkerasti. Gävlestä lähtee mukava rantatie kohti pohjoista, mutta sen löytäminen vaatii huolellisuutta – olen kirjoittanut kaikki kartoista löytämäni vinkit paperille ja laittanut sen tankkilaukun karttakoteloon.

Viittojen avulla löysimme myös vanhalle masuunille,  jossa aikoinaan tehtiin rautamalmista rautaa. Paikka oli vallan hienosti entisöity ja pihalta löytyi koululaistytön pitämä mainio Josefinan kahvila. Tulimme siihen tulokseen, että nähtävyyksien kohdalla kannattaisi useammin pysähtyä. Mihin sitä todellisuudessa voi olla kiire? Kun on matkalla on matkalla ja koko ajan perillä.

Ennakkotietojemme mukaan Valvikissä oli merenranta- leirintäalue,  ja olihan siellä sellainen karavaanarialue sellutehtaan kyljessä.  Aika erikoinen paikka , eikä me sinne jäätykään. Seuraava kylä oli nimeltään Ljysne, teollisuuspaikkakunta tämäkin. Täällä on ollut aikoinaan puunjalostus-ja metalliteollisuutta, mutta enää Stora Ensolla on siellä saha – mm. kettinkitehdas meni konkurssiin vuonna 2003.

Paikkakunnalla on vain yksi kauppa,  ja sieltä kyllä löytyi hyvät päivällistarpeet ja Suomen hintoja paljon halvemmalla. Mökin saimme vuokrattua paikalliselta leirintäalueelta 45 eurolla. Emäntä ei ollut kovinkaan innoissaan moottoripyöräilijöistä, mutta pienen viiveen jälkeen vuokraus onnistui. Illalla kävimme vielä kylällä kävelemässä toteamassa sen, että   ”De många industrinedläggningarna på orten har lett till minskad befolkning.”  Paikkakunnalla on tällä hetkellä 2155 asukasta.

Päivän aikana olimme edenneet hieman yli 250 kilometriä kohti Ruotsin pohjoista ja Uumajaa, ei kovinkaan huono tulos 125 kuutioisille ja yhdelle kolmesataselle.

Maanantai 22.6.2009 ja Suuri Silta

Ei niinkään huono keli tänäänkään. Söderhamnin jälkeen kaarramme reilusti E4:lle ja aloitamme hurjan ajon moottoritiellä. MZ TS 125/150 yltyy kovaan vauhtiin ja jopa rekasta päästään ohi. Aamupäivän lopulla pääsimme jo Sundvalliin – meni läpiajoksi, sillä meillä oli into päästä katsomaan yhtä Ruotsin suurimmista silloista Högäkustenbrota.

Joku taitava oli tehnyt sillasta oikein öljyvärimaalauksen. Silta on 1867 metriä pitkä,  ja sen kansi on 40 metrin korkeudella. Pylonit ovat 182 metriset ja näkyvät kyllä todella kauas. Sillan itärannalla on Hörnobergin levähdyspaikka,  jossa on hyvä ravintola ja hotelli. Yllätykseksemme laadukkaassa ruokapaikassa annokset eivät maksaneet mitenkään tähtitieteellisiä summia: mahtava hampurilaisateria 10€, soppa 7€ ja erinomainen pasta 12€. Sillalla on muuten 110 km/h nopeusrajoitus, jota kyllä ihmettelimme. Ja matka jatkuu….

Seuraava pysähdys tulee ihan väkisin Dockstassa: olemme ajaneet leirintäalueen ohi.  Samalla Arja valittaa että pyörä käy välillä  ”hieman raskaasti”. Vilkaisu öljysäiliöön ja sen läpinäkyvään letkuun kertoo syynkin – 2-tahtiöljy on päässyt loppumaan ……. Seuraa jälleen mielenkiintoinen öljypumpun ilmausprojekti, jossa saa kädet hyvin rasvattua. Kuin ihmeen kaupalla öljyn lisäämisen jälkeen kone käy Arjan mukaan kuin  ”enkeli”. Mitä sitä epäilemään….

Dockstan nuorisomaja/leirintäalue/mökkikylä/tanssilava on aivan mainio paikka. Aurinko paistaa ja on lämmintä. Pulahdamme alueen uima-altaaseen uimaan ja nautimme kesästä (maksu 5€/perhe). Mökki on kyllä pikkuinen ja liikenteen melu häiritsee yöunta – Ilkka nukkuu hyvin korvatulpat korvillaan. Silti erittäin positiivinen kuva alueesta jää – palvelu on parasta mitä matkallamme kohtasimme. Päivän saldo 270 km.

Tiistai 23.6.2009 – ei ehkä onnenpäivä

Ei ollut kiirettä lähteä matkaan sillä Uumajaan vain reilut 100 kilometriä. Syötiin aamupalat majatalossa ja lähdimme ajelemaan vielä huolettomina. Noin 20 kilometriä ennen Uumajaa otan reilusti vauhtia tulevaa nousua varten ja pääsen sopivasti matkailuauton imuun. Sitten loppuu bensa ja käännän vauhdissa varatankille, mutta kone ei ota tulta.

Tien laidassa sopivasti runsaan sadekuuron alla etsimme kuumeisesti vikaa, vikaa, vikaa. Arja lähtee Ilkan kanssa ostamaan tulppa-avainta, minä puran pyörää, kaasutintakin toista kertaa. Pääsuutinputki on kiertynyt auki, ja uskon vian olevan siinä. Pelastuspartio saapuu, ja yritämme työntää pyörää käyntiin. Ei lähde ja ilta joutuu. Arja hinaa minut Uumajan satamaan, jossa saamme pyörän lukittuun aitaukseen.

Keskiviikko 24.6.2009 ja reikä männässä

Scandic hotellin illallinen on todella hyvä. Koneen sippaaminen kuuluu kuvaan ja työnnän Mitsin laivaan ja laivasta pois. Saavun junalla Jyväskylään, Arja ja Ilkka tulevat mummolan kautta kotiin. Perjantaina Olli Niinikangas saapuu tallillemme ja pohtii aikansa, ottaa irti sylinterin kannen: mäntään on tullut kaunis, pieni pyöreä reikä!

Tähän loppuun liitän vielä kartan reitistämme. Matkaa kertyi noin 1300 kilometriä, kelit ja tiet olivat mainiot.